ALOITTELEVAN RAVIURHEILIJAN ABC osa 2

IMG_0104

Miltähän tuntuisi istua ponin kärryillä oikeassa startissa? Se kysymys varmaan pyörii muutaman tämän lukijan mielessä. Raviurheilu on hieno laji, mutta toisinaan kolikon kääntöpuoli ei ole aina se puhtain. Vaikka tästäkin lajista löytyy niitä mätämunia luonteensa tai käytöksensä takia, on raviurheilu silti harrastamisen arvoinen laji. Jokainen on aloittanut joskus nollasta ja nyt pääsette lukemaan hieman pintaraapaisusta raviurheiluun.

Kesällä sain muiden innoittamana idean raviurheilua koskevaan postaussarjaan. Ideana on siis kertoa teille aloittelevan raviurheilijan näkökulmasta asioita. Kerron asiat selkeällä suomen kielellä, ja yritän olla puhumatta ”ravisanastoa”. Ensimmäisen osan kirjoitin jo kesälomalla, joka koostui sanaselityksistä. Siitä postauksesta tuli todella hyvää palautetta ja nyt suunnittelin näitä osia kolme.

Tämä osa olisi siis toinen tästä sarjasta. Ideana oli kirjoittaa tähän postaukseen asioita raviurheilusta ja ajoluvan hankinnasta omien kokemusten sekä internetistä löytämieni tietojen perusteella. Kerron myös hieman, että miten pääsee ohjastamaan raveihin ja mitä radalla oikein tehdään.

IMG_0092

Aivan ensiksi ohjastajalla täytyy olla ajolupa. Ilman sitä et saa ajaa kilpaa raveissa. Ikäsi määrittelee sen, mitä saat ajaa. Jo 10-vuotiaat saavat ajaa esimerkiksi shetlanninponeilla kilpaa, mutta gotlanninrussien ohjastamiseen tarvitaankin sitten jo 12 vuoden ikä. Ponikorttikurssin saat toki jo aloittaa samana vuonna, kun täytät 9.

”A-kategorian poneilla ohjastamisen saa aloittaa sen vuoden 1.1. jona täyttää 10 vuotta, suoritettuaan ensin Suomen Hippos ry:n myöntämän poniajoluvan (P-ajolupa). B-kategoriassa ohjastajusoikeus alkaa 1.1. sinä vuonna, kun täyttää 12 vuotta.” – Hippos

Poniajolupa (eli P-ajolupa) on niin sanottu päälupa, jonka varjossa ovat eri lisenssiluokat. Ikäsi määrittää sen, kuulutko lisenssiluokkaan P1, P2 vai kenties P3. P1 lisenssillä ohjastavat 10-13-vuotiaat. P2 ajavat sitten taas 14-17-vuotiaat ja minä esimerkiksi kuulun tähän lisenssiluokkaan. P3-lisenssin saavat yli 18-vuotiaat ohjastajat ja he yleensä ajavat gotlanninrusseilla, eli B-poneilla. P1 ja P2 saa ajaa A-kategorian poneja, eli A-poneja (shetlanninponeja).

Mitä nuo lyhenteet sitten tarkoittavat? A-ponit erotetaan B-poneista säkäkorkeuden avulla. Eihän siinä olisi mitään järkeä, jos juuri ja juuri metrin korkuiset shetlanninponit juoksevat puoli metriä korkeampien ponien seurassa. A-kategoriassa juoksevat vain shetlanninponit, mutta B-kategoriassa ottavat mittaa toisistaan yleensä gotlanninrussit sekä ylikorkeat shetlanninponit.

IMG_0999

Jos kerta 10-vuotiaana saa jo aloittaa ohjastamisen shetlanninponeilla, niin milloin se sitten loppuu? A-poneilla ikä tulee täyteen saman vuoden viimeisenä päivänä, kun täytät 17 vuotta. Seitsemässä vuodessa ehtii kyllä hyvin nappaamaan pari voittoa ja kyllästyä jopa kokonaan ponien ohjastamiseen. Jottei ponien hidas vauhti alkaisi tympiä, on siihen kyllä ratkaisu. C-ajoluvan, eli hevosajoluvan saa ajaa puoli vuotta ennen kuin täytät 16. Hevosilla on vauhti nimittäin täysin erilainen ja siksi olen itse juuri suorittamassa C-ajolupaa. Myös monet muut ponikuskit siirtyvät yleensä poneista hevosiin, iän tullessa vastaan.

Hevoskuskeille on erilaisia lisenssiluokkia. Niistä en nyt tässä ala enempää kirjoittamaan, sillä en itsekään niistä paljoa tiedä ja lisenssejä on todella monia. Kaiken kaikkiaan niitä on seitsemän eri lisenssiluokkaa. On harrastajalisenssiä (C-ajolupa), ammattiohjastajille tarkoitettua lisenssiä (D-ajolupa) ja vaikka mitä muuta. Tässä postauksessa tarkastelen nyt vain ponikuskien näkökulmasta asioita, joten en ala näihin enempää takertumaan. Alas toki linkitän sivun, joista lisenssejä voi tarkastella enemmän.

IMG_0034

Kun olet suorittanut ponikorttikurssin hyväksytysti, voit aloittaa ponin etsinnän. Ponilla saa kilpailla jo 3-vuotiaana ja sen kilpailuoikeus loppuu 18-vuotiaana. Hyviä paikkoja ponin etsimiseen ovat mm. Hevostalli.net tai Facebookin eri poniryhmät. Myös kasvattajilta kannattaa kysyä juuri sinulle sopivaa ponia. Jos sinulla on jo poni tai saat ajaa tutun poneilla, ei sinulla pitäisi olla ongelmia ponin etsinnässä.

Tärkein osa lajista on ponin valmennus. Mitä tekisit kisoissa puolikuntoisella ponilla, joka ei jaksa juosta edes 500 metriä? Siksi treenin täytyy olla monipuolista, mutta kuntoa kehittävää. En itse suosi enää pelkkää ajoa, koska poni voi kyllästyä siihen ja tulokset näkyvät aina radalla. Esimerkiksi Ruusua ajettiin, ohjasajettiin, talutettiin, ratsastettiin sekä sen kanssa hypittiin pieniä agilityesteitä.

Ruokintaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. Paremmalla ruokinnalla voit saada tietysti enemmän tuloksia, jos poni saa esimerkiksi vitamiineja ja kivennäisiä. Toisille toisaalta sopii vain pelkkä kaura-heinä-vesi yhdistelmä, mutta toisille eri valmistajien rehut sekä vitamiinit heinän ja veden lisäksi ovat todella tärkeitä.

IMG_0061

Kun ponisi on kilpailukunnossa sekä olet itse ostanut ajovaatteet, voit miettiä jo kilpailemista. Olethan tarkastanut kaikki pakolliset varusteet? Virallisessa startissa tulee olla ponille ainakin:

  • Silat, joihin kärryt tulevat kiinni (pikalukko/normi).
  • Päävehkeet ja sallitut kuolaimet. Sekki ei ole pakollinen, eikä kieliside.
  • Kärryt, jotka ovat ponille sopivat.
  • Potkupuomi kärryissä tai potkuremmi.
  • Ohjat, rintaremmi yms.

Nyt voit aloittaa starttien etsimisen. Onko ponisi starttaamaton vai onko sillä jo ennätys? Jos se on starttaamaton, kannattaa se ilmoittaa kaikista hitaimpiin sarjoihin. Hippoksesta voit etsiä heppa-järjestelmän ja kilpailukalenterin kautta itsellesi sopivan aikaisia sarjoja. Starttaamattomalle ponille kannattaa raviradalla käydä kellottamassa aika, jotta tiedät, mitä vauhtia se juoksee. Kuitenkaan nopeaa starttaamatonta ei kannata ilmoittaa nopeaan lähtöön, koska hitaista lähdöistä saa pienen edun.

IMG_0084

Ponin valmennuksen päätähtäin on startti ja sen tavoitteen olet saavuttanut, kun näet ponisi nimen lähtölistoissa. Kilpailuissa saat kyllä kysyä keneltä tahansa, että miten joku asia menikään tai miten se tehtiin. Älä pelkää kysyä, koska tietämättömänä voit tehdä vahinkoa itsellesi sekä muille kilpailijoille.

Jos olet unohtanut volttauksen, ei hätää. Internetistä voi katsoa sen muodostusta ja volttipaikalla lähettäjät auttavat tarvittaessa. He saattavat joskus kuulostaa vihaisilta, mutta ei huutaessa voi kuulostaa kukaan kivalta? Pelästyä ei kannata, mutta ota kuitenkin heidän ohjeet opiksesi. Muistat sitten paremmin seuraavalla kerralla.

Tsempit kaikille kanssakilpailijoille tulevaisuuteen ja toivotan onnea ponin kanssa! Oma harrastukseni muuttui paljon helpommaksi ponittomuuden myötä, mutta oman ponin kanssa se antaa enemmän.

Linkki kilpailukalenteriin

Linkki Hippoksen lisenssilaskuriin

Hippoksen lisenssiluokat

1 thought on “ALOITTELEVAN RAVIURHEILIJAN ABC osa 2

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *